It's getting hot hot hotter than hell

Huhhuh hellettä, mut tää on ihanaa. Sain tänää mahtavan päähänpistoksen ku tulin duunista. Mulla oli yks mun uusista mekoista vaan päällä ja iha mielettömän kuuma. Sit mä vaan talsin suoraan suihkun alle, vaatteet päällä. Jonku aikaa sitte yks mun kesäsuunnitelmista varmistu, haluun uida tänä kesänä vaatteet päällä. Viime kesänä halusin nukkuu täysis vaatteis lattialla ilma mitää tyynyi, tein myös niin :D Niska ja selkä oli iha vitun kipeet sen jälkee. Vois pistää uusiks. No, tää mun tänpäivänen kuningasidea toteutuki sitte äkkiä.

Likomärkänä mä lähin mutsin kanssa sitten suoraan kävelee ulos tuuleen ja helteeseen. Oli ihanaa kuivattaa ittensä tuolla luonnossa. Kattelin semmosesta paskaojasta vaik kui kauan sorsavauvoja, ne oli söpöjä.

Duunissa on mun mielestä tosi kivaa. Okei, tänä aamuna mua ei ois vitun vertaa kiinnostanu nousta mut sit ku pääsee työpaikalle ni mieli kohenee. Tykkään niistä sen talon asukkaista ja siellä on kaikki tosi ystävällistä ja meininki rentoa. Nyt oon tässä illalla nauttinu hyvästä musiikista tunteella. Tässä on mun tän illan soittolistaa.

Autograph - Turn Up The Radio
Icon - Rock My Radio
Quiet Riot - Come On Feel The Noise
Twisted Sister - I Wanna Rock
W.A.S.P. - I Wanna Be Somebody
Crashdïet - Riot In Everyone
Steel Panther - Death To All But Metal
Reckless Love - Hot

Viimesin biisi kruunas musaelämyksen liittyen aika yksinkertasesti päivän teemaan, ei mikää ihmekkää et se on soinu päässä. Nyt voi täs illalla vielä siemailla banaanilimuu ja sit katon Jimiltä dokkarin kohta joka kertoo 70-luvusta. Sen jälkeen luen varmaan vielä W.A.R. kirjaa, alotin eilen toista kertaa lukee sitä. Se oli mun eka ns. musakirja, ja oon halunnu jo pitkään lukee sen. En oo vaa viittiny alottaa ku haluun lukee edellisen loppuun, muuten en saa ikinä aikaseks luettuu :D Ja juu luin siis toissapäivänä Hanoi Rocks kirjotelman viimeseen sivuun asti, olihan se hyvä kirja.

Kuvamateriaalia Kivenlahtirockista

See the sun, see the sunny skies

En saa nyt laitettua loppuja Lontoo-postauksia ennenkuin pääsen takasin meijän omalle koneelle, joka on nyt faijan mukana mökillä. Eli lauantain jälkeen siis lisää Lontoosta.

Joo voisin kertoo hienosta päivästä 16. päivä torstaina. Silleen lyhyesti, oli vähän outoa ajatella että aamulla olin vielä Lontoossa ja illalla olinkin jo keikalla minne mun ei pitänyt mennä? :D Mentiin Venlan ja Sadun kanssa kaisaniemenpuistoon kuuntelee Linkin Parkii, mut sit ku oltii keksitty et voitas yrittää kinuu ilmasiks lippui ni se homma meni totiseks. Linkin Parkin jo alottaessa mä menin kysyy Sadun kans suoraan trokarilta et annatko lipun ilmaseks. No, se sit jossai vaihees helty ja työns lipun käteen ja sano nauttikaa keikasta.

Anteeks kuinka? Se totta tosiaan anto liput ihan ilmaseks, ja olin sillei cool no lähetää nyt sit porttien sisäpuolelle kattoo :D Päästiin rynnimäl viel aika eteen kesken keikan. Olihan siellä iha hyvä meininki vaikken Linkin Parkii sillei kuuntele erityisemmin. Käytiin me seuraavana päivänä kuuntelee Bonkkaaki, muttei siit oikee tullu sateessa mitää ni lähettii pois sit. Ja Jannu oli meillä, valvottii vittu kuuteen asti ja sit väsytti päivällä ihan simona :D

Tosiaan, palataanpas tähän päivään. Asustan mutsilla tän viikon ku mulla alko eilen työt. Kivaa olla taas töissä tutussa paikassa, vaikka kuuden herätykset ei oikein houkuttele. Käytiin äsken ostoksilla mutsin kanssa, nyt mulla on VIHDOIN ja viimein kesämekkoja! Niitä tarttui mukaan huikeet 4 kpl, yks oli seeprakuvioinen, yks pinkkimusta ja loput kaks vaaleenpunasii (kuinni pinkki ja vaaleenpunane on mun lempiväri?) Laitan mekoista kuvaa myöhemmin.


Vaihoin tässä jokin aika sitten tän blogin ulkoasua vähän. Tykkään tästä enemmän kun entisestä. Vielä kun saan aikaseks kivan taustan tähän ja tehtyy muuta hienosäätöö ni tää on just hyvä.

The city of London, day one.

Heips. Paljon on ehtinyt tapahtua taas sitten edellisen saarnan. No, aloitetaan viiden päivän postausrumba vähän jälkikäteen mun ikimuistosesta ekasta oikeesta ulkomaanreissusta!

Heräsin sunnuntai-aamuna joskus seittemältä, meikkailin ja tällei. Ennen yheksää Jani tuli hakee mut ja faijan lentokentälle. Voi luoja et mua jännitti iha saakelisti lentokoneeseen meno. Olin iha varma et se kone putoo jonnekki mereen tai jotai. Lentokentäl ei ollu paljo paskan vertaa porukkaa joten meille jäiki hirveesti luppoaikaa. Mentii jonnekki kahvilaan kokeilee tähän koneelle sitä langatonta nettiä, mistä kirjoitin aikaisemmin.

Lentokoneeseen istahtaessa mul alko olee jo tukalat oltavat siitä jännityksestä. Olin iha hillittömän hysteerinen, tärisin, hyperventiloin, mun kädet ja jalat puutu.. Ja mua pelotti iha vitusti :D Sit ku kone oli noussu sen verta ilmaan etten enää käsittäny missä olin ni osasin rauhottuu. Lentoreitti poikkes jotenki normaalista ku lennettiin ensin Ruotsin yli ja se menikin Oslon kautta. Sit kuitenki siin jossai vaihees näky Tanskaa ja jotai Belgian rannikoita..? Ööö joo. Tosi hyvä ilmaki oli. Paitsi britteihin saapuessa tietenki satoi :D Ja jännitin ylläripylläri taas laskeutumista, sain huokasta helpotuksesta ku saavuttiin maan kamaralle.

Lentokentäl meil oli ongelmii tajuta mihi piti mennä passintarkastuksee, mut parin kysymyksen ja opastuksen jälkee löydettii oikee jono. Ensimmäisenä mua ihmetytti se kulttuurien kirjo, ykskää lentokentän työntekijöistä ei ollu "oikeita brittejä" :D Hirmusesti oli intialaisten näköstä porukkaa. Lähettii metrolla Bayswateriin päi elikkä hotellille, ja jouduttii vaihtaa metroo. Sit oliki sormi suussa ku selvis et Circle linen metrot oli just sen päivän remontissa :D

Ikkunanäkymä

Onneks me sitten löydettii 2 tunnin säätämisen jälkeen hotellille sieltä vesisateesta. Sit meille annettiinki huone jossa oli parisänky.. Eiku vaa respaan valittamaan ja vaatimaan "Vii vant thuu separate peds!". Vihdoin me sit saatiin se huone, se oli pieni mutta idyllinen, suoraan ikkunan alta näky avonainen metrolinja josta meniki sitte n. 3 minuutin välein jytinällä metro :D Ei se kyllä ainakaan mua haitannu yhtää.

Sit lähettii harhailee ja käytii syömässä läheises La Cabana ravintolassa. Tilasin juomaks maitoo mut sit oliki pieni shokki ku se maito oli tyylii saman makusta ku joku ternimaito :'D Iha ku ois kermaa juonu.. No, kyl se siin sit ruoan ohella meni. Maistoin sen maidon mun suussa viel puolen tunnin jälkeen vaan.

Ruoan jälkeen lähettii Piccadilly Circukselle. Oli jännää seistä siinä mistä on vaa nähny kuvia :D Sää ei tosiaan ollu turistiystävällisin, mut kyl siinä hajonneen sontsan kanssa pärjäs... Piccadillyltä me käveltii Buckinham Palacelle ihmettelemään menoa. Olihan se hieno röttelö, mua vaa harmitti ku en nähny niitä karvapäisii miehii missää :D



Seuraavaks mentii St. James Parkiin, voi herranjestas se oli kaunis! :o Mun sisäinen lintubongari hyppi riemusta ku näin kaikkii liejukanoi ja kanadanhanhii sun muita siivekkäitä niin paljon kerralla. Olin pienenä tosi innostunut lintuihminen ja osasin jo 5 vuotiaana nimetä Suomen kaikkii lintui pelkän kuvan perusteella. Varsinkin pelikaanit oli tosi hienoi, ja isoja :D Mun sydän suli kaikist eniten ku näin paikallisen oravan, pullukan, harmaan ilmestyksen. Vannoin ottavani semmosen hotellihuoneeseen hellittämään gerbiili-ikävää, mut peruin puheeni heti ku semmone orava meinas hypätä mun syliin.

Illalla sitten mentiin takas hotellille, ja mä sain jopa tietokoneen netin toimimaan! Must oli huvittavaa ku faija katto formuloita BBC1 kanavalta :) Selostukset oli jänniä, mut pänni se miten ne lausu Michael Schumacherin nimen... "Shumakör". Se on suumahher ja that's it.

Kivenlahtirock festarit 11.6.2011

Oli hauskaa! Ja ihan vitun kuuma meininki, konkreettisesti. Venlan kans tultiin bussien avulla Leppävaaraan öööö en ees muista paljon se kello oli, no sen verran että The Mama King oli just alottamassa. Me löydettii jonku hallin takapihalta LUNTA!! Iso kasa puhtaan valkosta ja kylmää lunta, me kourittii sitä iha onnessamme mukaan ku oli semmoset +30 hellettä :o

Ekana mentii tietenki päälavan eteen venaamaan Recklessiä. Pian ne sit alottikin, veti hienon setin jossa oli ns. uutena livetuttavuutena Def Leppardin Hysteria (+ tietenki Hot). Kuvasin paljon videoita, ne ilmestyy youtubeen myöhemmin.


Sitten oli jo niin kuuma et mentiin istumaan varjoon hetkeks. Myöhemmin mentiin takas kattoo päälavan eteen ja hups siel olikin Recklesin pojat jakamas haleja ja nimmareita. Otin siin sit muodon vuoks kuvat Ollin kans, muita en kerenny ku moikkaamaan. Tän jälkeen mentii takas varjoon kuuntelee Laura Närhee, ja myöhemmin käytiin myös vilkasemassa ite esitystä. Sit taas varjoon...


Myöhemmin mentiin kattomaan My Grainia, se oliki iha jees mun mielestä. Ainaki kova meininki, oli siellä 4 miehen pittikin yleisössä :') Sen jälkeen siirryttiin odottamaan päälavan eteen illan loppuesiintyjiä Stam1naa ja Apulantaa. Ennen niitä oli ko. lavalla Rhino Bucket, joka oli ihan jees mut yhtä tuskaa koska mun jalat oli kuolemaisillaan ja halusin istumaan. Bändin jälkeen käytiin vuorotellen vessassa ja pidettiin meidän eturivin paikkaa. Paleface alotti toisella lavalla eikä sitä paskaa päässy mitenkään karkuun ku ne lavat oli niin vierekkäin. Piti siis vaan purra hammasta ja kestää.


Onneks pitkän 5 tunnin odotuksen jälkeen Stam1na alotti, ja niil oli kyl mun mieleen hyvä setti! Keikasta ja fiiliksesta vei ison palan ihan vitun idiootti järkkäri joka tuli suoraan mun eteen seisomaan ständille mahollisimman leveesti KOKO VITUN KEIKAN AJAKSI! En meinannu nähä lavalta ku pari häivähdystä liehuvasta letistä, ja vaik kui yritin pälyillä sen takaa ni ei ku siirtää vaa persettään viel enemmän mun eteen. Onneks 3 viimestä biisiä se sit tajus siirtyy pois siitä -.-


Sitte alko se hirvein helvetti, Petri Nygård. Voi jeesus siin on kyl kans yks ihminen jonka ei ois koskaan tarvinnukkaa harkita mitää musiikkiin liittyvää. Väitti olevansa niin hyvä esimerkki nuorille ja kaikkee mut sit oli nii saatanan kova ja ylimielinen et joo-oh. Oli kyllä ensimmäiset ja viimeset 60 minuuttia ku altistin korvani moiselle melusaasteelle.


Festarit kruunas viimesenä Apulanta, joka oliki sitte hieno lopetus näille kekkereille. Edes järkkäri ei tullu pilaamaan mun riemua, mut saman homman ajo sitte vitun ärsyttävät ihmiset siinä meikäläisen ympärillä / takana. Joku random mies siinä mm. paino mut aitaan kiinni ku yritti epätoivosen jurrissa kuvaa bändiä, työnsin sitä vähä taaksepäi ja se alko horisee mulle hädissään "en mä yritä ahdistella sua!". Joo, ei siinä mitään senkus kuvaa mut aloin litistymää siihe väliin :') Sain jossai vaiheessa järkkärin poimimaan mulle maasta Apulannan basistin plekun ja se oli sit kotiintuomisina.


Uudet korvatulpat oli liian isot ja korvat oli hellinä pitkään sen jäliltä. Oli kyllä ihan jees päivä, vaikka oliki about puolet päivästä tyhmiä esiintyjiä.

Flight of icarus

Shit oon tääl lentokentällä testaamassa langatonta nettiä, kauhee paniikki tosta Lontooseen lähöstä :D Kirjottelen myöhemmin juttua eiliseltä, oli helteinen meno kivenlahtirockissa!

Jännittää.com

And all my friends could paint it red

Joo tää on tälläne pikapostaus siitä kui menin sörkkimään mun valmiiks hienoa tukkaa, oon kyl mestari näis. Laitoin ton kevytvärin päälle sit viel sävytteen ni hups, tulos oliki jo sitte tälläne. Varsin suihkunraikas otos ja ilme aina niin helvetin kohillaan. Tosta on kyl jo luonnollisuus kaukana :D

 

I put the pen to the paper 'cause it's all a part of me

 Aloitetaanpa kuuntelemalla tämä.

Tervetuloa Heidin yöllisten inspiraatioiden maailmaan. Tämä on niistä yksi. Aihe nimeltä katu-uskottavuus on pyöriny viimeset puol tuntii mun päässä, ja aattelin nyt hyödyntää kerranki tälläsen hetken kirjottamalla näitä ajatuksia ylös.

Mä en usko varsinaisesti katu-uskottavuus -sanan voimaan, mä uskon mieluummin itteeni. Jos joku pitää mua katu-uskottavana niin fine, voin elää sen kanssa. Jos ei, ni so fuckin what? Ihme titteleitä pitää ihmisille nykyää nimittää, yleesä tässä tapauksessa ne jakautuu coolin ja luuserin välillä.

Mun mielestä katu-uskottavaa on ennen kaikkea se, et uskaltaa olla oma ittensä. Mutkin saatetaan usein rokkarin muottiin työntää, mut mä vaan oon oma itteni. Oon vaa tälläne ja rakastan olla just sitä mitä oon. Oon rokkari siks että se on se juttu mitä oikeesti rakastan. Vaik useita mun esikuvia on haukuttu enemmän ku useesti kusipäiks, en koe tarvetta yrittää olla niinku ne. Niillä on oma elämänsä, mulla on oma elämäni.
En kiellä sitä ettenkö ottais monilta rokkareilta vaikutteita elämääni, mut jos joku kusee Jack Daniel'sia tai syö heroiinia ni miks vitussa mun tarviis tehä niin? Asioita voi soveltaa, niitä ei tarvitse kopioida. Joo, ymmärrän jos juuri sinä siinä teet kuten edellä mainitsin jos se on oikeasti sun elämäntapas. Mut mun mielestä niin on sit ihan turha tehä jos ei oikeesti tee sitä tunteella ja koko sydämellään. Ja oikeesti, mun mielestä on ihan vitun hienoa jos joku OIKEESTI elää tolla tavalla, nostan hattua! :D

Oon liian hyväsydäminen ja fiksu ihminen ruvetakseni vittuilemaan muille ja esittämään kyrpää vaan ollakseni vitun cool. Se mikä ei tuu suoraa sydämestä ei ole aitoa. Enkä edes osaa esittää tai valehdella, oikeesti siis. Pitää olla aika urpo jos uskoo mun kusetuksia :D (jos mä sellasia harrastaisin). Elän mun elämää nimenomaan tunteella ja valitsen pulmiini sellaset ratkasut jotka tuntuu musta hyvältä. On mua tyhmäkski sanottu ku en osaa kuulema järkeä käyttää, mut ihmiset ei vaan nää tän asian kääntöpuolta. Sitä miten mä elän, mun tunteita.

Aikoinaan olin helvetin epävarma itestäni. Mulla on ollut aina kaks vaihtoehtoo; joko olla rehellinen tai sit olla hiljaa. Jos mulla ei mee hyvin en vaan pysty pokerinaamal hymyilemää ja kertoo kaikille kui ihanaa mun elämä on. Mikäli mieleni ei tee muille sillon jakaa melankolista mielialaani, olen vaan hiljaa. Mua pystyy lukee ku avointa kirjaa jos avaan sanallisen arkkuni, enkä osaa valehdella. Mieluummin jätän siis kertomatta.

Tästä hyvä esimerkki on minä seiskalla & kasilla. Soitin suurinpiirtein kavereille kaupasta kysyäkseni ostanko sinisen vai punaisen paidan. Vaik olin jo löytäny elämäntieni, rokin, en silti uskaltanut olla oma itteni. Pelkäsin liikaa muiden mielipiteitä joten kiitti vitusti traumoista koulukiusaajat. En osaa esittää muuta ku olen, joten murrosikäisen epävarmuudella yksinkertaisesti peitin sen kaiken ja mietin parisen vuotta et uskallanko olla sitä mitä haluaisin. Sitten yks päivä mä vaan tajusin et perkele mähän elän itteeni varten, mitä vittuu mä muilta kyselen mun ulkonäöstä. Ton valaistumisen jälkeen oon tuntenu oloni vihdoin omakseni, samoin tyylini ja elämäntapani. Kelläkää ei oo oikeutta päättää tälläsii asioita mun puolesta.

Kun mietin itteäni nykyään, oon tyytyväinen. Ehkä itsetunto on nollassa, mutta oon sataprosenttisen itsevarma ja mulla on selkee käsitys itestäni. Se on tärkeintä, vaik muut ei sitä vittu ikinä tajuais. Mä tiedän ite kuka mä olen. Enkä nyt meinannu tulla hyppii ihmisten naamalle huutaen tekopyhästi "etsä tiedä kuka mä oon", se on tyhmää eikä ihmiset sitä kuitenkaan ymmärtäis. Oon sen todennu niin monet kerrat kun olen aivoituksiani yrittäny toiselle selittää. Onneks mulla on mun oma maailma missä tunnen itteni ja olen sujut kaiken kanssa, voin siis nauttia elämästä omalta kantiltani.



Tän kaiken kirjotettuani ja kuunneltuani ton biisin ymmärsin oppineeni itestäni jotain uutta. Jälleen kerran kaikki mun tunteet kiteytyy ton biisin joka ikiseen sointuun, ääneen, instrumenttiin, melodiaan, sanomaan. En konkreettisesti oppinut, mut opin ymmärtämään tätä puolta itessäni. Tää on se asia mistä sanon ihmisille, et "oon salaperänen etkä sä kuitenkaa tajuu miks". Mulla on aina jotain pieniä omia projekteja meneillään mitkä ei nyt oo mitenkää maailmaa mullistavia, mut ihmisillä ei ole niistä harmainta aavistusta vaikka sitä kuinka yrittäis sanoiks pukee. Just sen takia et mä oon turvassa mun omassa pääkopassa, sinne kukaan ei oo viel tähän päivään mennessä tunkeutunu. Maailmasta löytyy siis yks turvapaikka minne mennä, minne kukaan ei näe sisälle ja joka kulkee aina mukana, omat mietteet ja haaveet.

Tässä mietittävää teille jotka mietitte et miks vitussa haaveilen aina enkä keskity mihinkään. Take that one to heart.

I cried when I was lonely

Tää on ihan hillittömän hyvää!

Nyt on paljon juttua tulossa... Viimesen viikon ajalta, tiivistän ne kompaktiin pakettiin.

Viime viikon keskiviikkona oli outo päivä, käytiin Venlan kans koulun lipuilla kattoo Pirates 4 leffassa. Se oli mun mielestä tähän mennessä ilmestyneistä paras, Jack Sparrow'stakin löyty se herkkä puoli :) Ylipäätää sinä päivänä me kierrettii koko vitun olympiastadion ettien epätoivosesti jotai rakoo mistä nähä sinne sisälle.. No, kyl siel on jotai hyvin randomeita paikkoi mistä näkee palan katsomosta jeee. Mennäänpä ainaki sit kuuntelemaa Bon Jovia jos ei sitä nää ulkopuolelta. Salee mennään lintsille siihe näköalatorniin kyyläämää >:) Sit me vähän paljasteltii metässä ku oli vitun kuuma, ja Hynynen puras mua polvesta. Love you mosquitos <3

Sit sillon torstaina pidettiin Venlan ja Sadun kanssa Sadulla Heroes-maraton. Katoin sen päivän aikana 7 heroesjaksoo, ja must koko ajan tuntu et oisin kattonu enemmän :D Ne jaksot tuntu paljon pidemmiltä ku telkkaria kattoessa, vaikkei ollu ees mainoksii välissä. Sanonpa vaan jotta Sylar on paras sarjamurhaaja.

Sori toi paska naama.

Perjantaina kiharsin jopa tukan kouluun :o Meil oli koulus kokeidenpalautukset ja semmone kesäkorva-musapäivä, ilmasta popparia ja hattaraa! Nami, eihän tässä pääse laihtumaan ikänään. Koulun jälkeen lähin Niinan kans stadiin, käytii UFFissa pariinki otteesee ja TAAS jouduin syömää roskaruokia heseen eksyttyä :( Käytiin myös Leather Heavenissa, en muista millon oon viimeks siellä käyny. Mut jees paikka! Niina räpsi musta steissillä pari kuvaa, täs ois niistä yks.

Sitten. Lauantaina oli perus kevätjuhlat eli lakkiaisia pällisteltiin energia-areenalla. Sen jälkeen sain todistuksen ja vapaus koitti, eli menin optikolla käymään vähä vääntämään rillejä. Sit tulin himaan ja myöhemmin lähettii Venlan ja Lauran kans tsippailemaa Kaivokselaan, voi luoja mä sain jotai slaageja ku nää katteli niihi kaivoksiin... En pysty ite kattomaan ollenkaa jos en nää sinne pohjalle, pelottaa nii vitusti :( Ah olipas kivaa ku joku random virolaisjätkä sitte kuulusteli meiltä myöhemmi jotta puhutaanko venäjää tai eestiä. Oli hupaisa ukko. Oli se kyllä hiukka humalassaki ojassa heilumisesta päätellen.

Ollaanpas me komeen näkösiä jameissa :')

Sunnuntaina sit Lauran ja Venlan kans Louhela Jameihin. Mentiin jo puol 12 paikan päälle, mut vittu toteenpa vaa et se eka "esiintyjä" oli iha paska. Oli olevinaa nii psykedeelinen jotta huhhuh -.- Sit joskus yhen maissa Venla lähti Barcelonaan ja me jäätii tirisemään siihen aurinkoon. Sielä oli sit illemmalla jo paljon porukkaa, tuli sitä katteltua enemmän ja vähemmän hyvän näkösiä immeisiä pitkin iltaa.
Illalla Lauran kans meillä sitten katottii joku Bring It On 5 leffa jostai cheerleadereista. Laura tuntuu olevan ainoo hengenheimolainen mun kanssa joka rakastaa kliseisiä jenkkiteinileffoja, ne on ihan parhautta :D Leffan jälkeen me sitten pelattiin pleikkarilla Dog's Lifee ja GTA Vice Cityy. Opetin Lauraa ajaa poliisei karkuun hoho :)

Tuli kerpiileiden mölinän ja jonku vitun valopään klo 7-10 seinien porailemisen takia nukuttua semmoset pari tuntia sinä yönä. Sit me lähettii joskus puolen päivän mais kohti tiksiä ja korsoa. Tiksi on iha kuollu mesta, mut kappas vaan sieltäkin se hese löyty sitte.. Vittu en syö koko kesänä mitään. Korsossa käytii siel Ankkapuistossa mis oli ankkarock viime vuonna. Voi jösses me nähtii siel lammessa 4 haukee! :o En oo ennen nähny tollases paskalätäkössä haukia, ainakaa noin isoja. Järkyttävää ku niitä saatto näkyy 3 yhtä aikaa. Kaikkee sitä elämänsä aikana näkeekin...

Nyt mä oon sit vaa chillaillu ja miettiny Lontoon matkaa joka tulee eteen sunnuntaina :o Pitäis pakata ennen kivenlahtirockia, kaks päivää aikaa paniikki iskee. Eilen leivoin mutsin kanssa voisilmäpullia, niistä tuli hyviä. Tänään olin reipas ja musan soidessa volat kaakossa vaihoin 3 terraarion purut tunnin sisällä. Tehokasta. Sen jälkee käytii Janin luona grillailemassa ja Jenni värjäs mun tukan. Täst tuli taasen melko porkkana, mut toi kuparisävyte varmaan auttanee asiaa.

Kilometripostaus teille lukutoukille :)

Sometimes I wanna kill

Sometimes I wanna die

Sometimes I wanna destroy

Sometimes I wanna cry

Sometimes I could get even

Sometimes I could give up

Sometimes I could give

Sometimes I never give a fuck

Suspended deep in a sea of black

Havaitsin tässä äsken et mulla taitaa olla jonkin sortin vedenpelko. Siis se ei oo mitenkään ihmeellinen, mut tarkemmin ku mietin ni pelkään tosi monia asioita jotka liittyy veteen. Ja ne vaikuttaa mun jokapäiväiseen elämään jollai tavalla, muttei nii hallitsevasti et oisin aikasemmin huomannut sitä.

Muistan joskus hamassa lapsuudessani ku olin polvenkorkunen, kaadoin mökillä 10 litran täyden vesiämpärin keittiöön kompastuessani siihen. Menin paniikkiin kun vesi tulvi pitkin keittiön lattiaa, ja mutsilla kesti puol päivää kuivata koko komeus. Itkin ihan hysteerisenä vielä illallakin pyydellen anteeksi ja yritellen todistella muille että se oli vahinko, vaikkei mulle oltu vihasia siitä. Pelkäsin vaa jostai kumman syystä sitä tilannetta tosi paljon, muistan varsin elävästi sen näkymän kun vesi oli vallannut joka nurkan keittiön lattiasta...

Nykyään tää ilmenee vähä erilaisina asioina, mut en varsinaisesti esim. hallissa uimista pelkää tai mitään tällästä. Mut esim. vessassa pelkään aina et vessanpönttö menee tukkoon ja vesi tulvii ympäri huonetta hallitsemattomasti. Siks sain iha vitunmoisen paskahalvauksen tos vähä yli kuukaus sitte siel Klaukkalas ku se pönttö oliki irronnu pulteistaan. Mul oli kauhee skenaario siitäki hetkestä ku luulin sieltä pöntöstä tulevan 3 metrisen vesisuihkun joka valtaa joka nurkan huoneesta alta aikayksikön. Nykyään en voi ees istua pöntölle ennenku oon tarkastanu ettei se varmasti heilu ja ruuvit oo löysällä.

Täs tänää meil oli ollu joku vesikatkos täällä. Stadista tultua menin pesemää kädet vessaan, ja hanan avattuani se rupes tärisemää ja pitämää iha kamalaa ääntä. Paniikissa iskin saippuat kädessä hanan kiinni ja menin kyykkyyn sen pesualtaan alle. Saattaa kuulostaa naurettavalta mut mua oikeesti pelottaa et ne hanat menee rikki ja vesi suihkuu joka puolelle :D Sit kuitenki varovasti pesin kädet siinä ku isä sano et siel putkissa on vaa ilmaa joka pitää sitä ääntä..

En tiiä mikä kauhu mulle vaa iskee tollasis tilanteis. Sama juttu ku pelkään uida, jos järven vesi on sameaa. En pysty uimaan ollenkaan jos järvessä on mutapohja. Laivalla mulla on matkapahoinvointia enkä pysty kattomaan ollenkaan merelle jos siellä on aallokkoa. En mielelläni kurki kaivoihin. Ja sit toi vesilaitteiden rikkimenemisen pelko. Summin näitä tässä aikani kuluks ja kelasin et helvetti en mä oo tälläsiä tajunnu aikasemmin :D